Kohti Venäjän korvausvastuuta Ukrainalle aiheuttamistaan vahingoista

Aloittaessaan täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 24.2.2022 Venäjä oli vielä Euroopan neuvoston jäsen. Jo ennen sitä oli EN:n piirissä tarkkaan seurattu Venäjän huolestuttavaa ihmisoikeus, demokratia ja oikeusvaltiotilannetta, mutta siihen oli pyritty vaikuttamaan, tai vähintään tarkemmin seuraamaan, pitämällä Venäjä järjestön jäsenenä. On syytä muistaa, että niin kauan kuin Venäjä oli EN:n jäsen, oli se esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) toimivallan piirissä, eli yksittäisillä venäläisillä oli mahdollisuus saattaa kokemansa valtion heidän kohdistamat ihmisoikeusloukkaukset EIT:n tutkittavaksi. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan kuitenkin katkaisi kamelin selän ja jo kolmessa viikossa tehtiin päätös Venäjän järjestöstä erottamisesta.

Nyt, runsas vuosi myöhemmin, EN on jälleen osoittamassa kykynsä ja poliittisen tahtonsa tukea Ukrainaa, yhtä järjestön 46:sta jäsenmaasta. Järjestön piirissä on onnistuttu neuvottelemaan sopimus, jolla on perustettu kansainvälinen rekisteri tallentamaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkoja, eli vahinko- ja vaaderekisterin (The Register of Damage caused by the aggression of the Russian Federation against Ukraine).

Peräti 41 osapuolta on liittynyt sopimukseen jo rekisterin perustamisvaiheessa – Suomi yhtenä niistä – ja lisää maita on ilmoittanut aikeistaan liittyä. Euroopan neuvoston jäsenmaiden lisäksi sopimukseen on liittynyt jo perustamisvaiheessa myös EU, USA, Kanada ja Japani. Fyysisesti rekisterin päätoimipiste tulee sijaitsemaan Haagissa. Perustamissopimus tuli voimaan 16.5. eli samana päivänä, kun Euroopan neuvoston jäsenmaiden valtionpäämiehet kokoontuivat Reykjavikiin järjestön huippukokoukseen keskustelemaan laajemminkin EN:n yhteisistä arvoista ja päämäärästä. Huippukokousta, mukaan lukien osin videoituja osuuksia 17.5. voi seurata kokouksen verkkosivuilta.

Rekisteri kerää ja taltioi vahinkoja, tuhoja ja menetyksiä koskevat vaateet ja niihin liittyvät todisteet. Vaatimuksia voi esittää niin luonnolliset henkilöt kuin oikeushenkilöt, mukaan lukien Ukrainan valtio ja kunnat, eli niin yksittäiset kansalaiset, joiden talo on tuhoutunut pommituksissa kuin valtio-omisteinen yhtiö, jonka omistuksessa olevat vesijohdot on tuhottu. Vahinkojen täytyy olla tapahtunut 24.2.2022 tai sen jälkeen, Ukrainan kansainvälisesti tunnustetulla alueella ja Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen seurauksena. Näiden kriteerien pohjalta rekisteri tulee tekemään vain varsin teknisen arvioinnin vaatimusten kelpoisuusehtojen täyttymisestä, ja taltioi edellytykset täyttävät vaateet ja niiden todisteet myöhemmin, erillisessä kompensaatiomekanismissa tapahtuvaa vaateiden ratkaisemista varten.

Rekisterin perustamisella jo käynnissä olevan konfliktin aikana varmistetaan, että vahinkoja koskevat vaatimukset ja todisteet saadaan kerättyä mahdollisimman reaaliaikaisesti ja siten aikanaan tehtävät korvausratkaisut perustuvat luotettavampaan selvitykseen kuin jos näyttö kerättäisiin vasta vuosien jälkeen. Rekisteri ei siis korvauksia vielä määrää, vaan sen tulee tekemään aikanaan erikseen perustettava kompensaatiomekanismi. Rekisterin merkitys kuitenkin korostuu varsinkin, jos itse kompensaatiomekanismin perustaminen ja vaateiden käsittely toteutuvat vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.

Rekisterin perustamisella lähetetään lisäksi vahva viesti niin Venäjälle kuin koko maailmalle. Rekisteriin mukaan liittyvät valtiot seisovat yhteisten arvojen, rauhan ja sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen takana. Maat haluavat varmistaa, että laittomaan hyökkäykseen syyllistynyt taho joutuu korvausvastuuseen aiheuttamistaan vahingoista – eli että Venäjä korvaa Ukrainan jälleenrakentamisen ja muut sodan aiheuttamat vahingot.

Rekisteri on yksi, mutta tärkeä askel pitkällä tiellä sen varmistamiseksi, että Venäjä joutuu vastuuseen teoistaan. Ja vastuuseen saattaminenkin muodostuu eri osa-alueista. Vastuukysymyksiä koskevassa keskustelussa on syytä erottaa, että rekisterissä ja kompensaatiomekanismissa on kysymys korvausvastuusta. Kansainvälisen oikeuden nojalla korvausvastuu kuuluu valtiolle, jonka laittomista hyökkäystoimista vahingot ovat aiheutuneet. Sen sijaan rikosvastuu kuuluu aina yksittäisille henkilöille, myös vakavimmista kansainvälisen rikosoikeuden vastaisista rikoksista kuten sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä hyökkäysrikoksesta. Valtiota ei siis voida saattaa rikosvastuuseen, mutta valtio voidaan asettaa korvausvastuuseen sen poliittisen- ja sotilasjohdon mahdollisesti rikosvastuun täyttävien toimien seurauksena syntyneistä vahingoista.

Euroopan neuvosto tukeekin myös rikosvastuun toteuttamiseksi niin kansainvälisiä toimijoita kuin Ukrainan kansallista oikeuslaitosta. Kansainvälisesti rikosvastuun toteuttamista koskevaa keskustelua hallitsee pitkälti kysymys siitä, miten varmistetaan rikosvastuu hyökkäysrikoksen osalta ja tulisiko sitä varten perustaa oma erityistuomioistuimensa. Syytä on kuitenkin muistaa, että kansainvälisellä rikostuomioistuimella ICC:llä on jo toimivalta mm. sotarikoksen osalta, ja ICC onkin ottanut poikkeuksellisen reaktiivisen lähestymistavan keräämällä aktiivisesti selvitystä jo käynnissä olevan konfliktin aikana sekä antamalla pidätysmääräykset presidentti Putinista ja tämän hallinnon alaisesta lapsiasianvaltuutetusta.

Pääosin rikosvastuu sodassa tapahtuneiden rikosten, myös sotarikosten osalta, toteutuu kuitenkin Ukrainan oma kansallisen oikeuslaitoksen kautta. Sen käsiteltäväksi tulevat jo subsidiariteettiperiaatteenkin johdosta valtaosa sotaan liittyvistä rikoksista, mm. venäläisten rivisotilaiden toteuttamat kidutukset, raiskaukset ja muut sodan oikeussääntöjen vastaiset toimet sekä ainakin alemman johdon johtajanvastuuta koskevat kysymykset. Ukrainan oikeuslaitos selvittää tällaisia tapauksia jo nyt. Ukrainan oikeuslaitoksen tukeminen niin sodan aikana kuin sen jälkeen onkin äärimmäisen tärkeää niin rikosvastuun toteutumisen kuin oikeusvaltioperiaatteiden kannalta. Osana Ukrainan jälleenrakentamista demokraattiseksi oikeusvaltioksi on varmistettava, että oikeuslaitoksella on resurssit ja osaaminen toteuttaa myös raaimpia hirmutekoja koskevat oikeudenkäynnit oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaisesti. Myös tätä työtä Euroopan neuvosto toteuttaa mm. Ukrainan toimintasuunnitelman (Action Plan) kautta, missä Suomi on yhtenä merkittävimmistä rahoittajista.  

Anu Välimäki
Neuvonantaja
Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa