Euroopan suurimman vähemmistön ihmisoikeuksissa parannettavaa
Euroopan suurimman vähemmistön, romanien, aseman ja osallisuuden parantaminen on Suomen pitkäaikainen tavoite. Syrjintä on suurin syy siihen, minkä takia romanien ihmisoikeudet eivät vieläkään toteudu Euroopassa.
Romanien ihmisoikeudet on laaja, koko Eurooppaa koskettava kysymys. Arvioiden mukaan Euroopassa elää 10-12 miljoonaa romania, joista monen elämää varjostavat vaikeudet, kuten köyhyys, asunnottomuus tai terveyshuolet. Esimerkiksi EU:n perusoikeusvirasto FRA arvioi vuonna 2022, että 80 prosenttia jäsenmaiden romaneista elää köyhyysriskissä.
Syrjintä on suurin syy romanien sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien takana. Kun ennakkoluulot estävät esimerkiksi työpaikan tai asunnon saamisen, on romanien vaikea osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai tukea lapsia koulunkäynnissä. Vaikka Suomessa on otettu isoja edistysaskeleita romanien asumisolosuhteiden, koulutuksen ja terveyden parantamisessa, ovat romanit silti yksi maamme syrjityimpiä vähemmistöjä. Arkielämässä tämä näkyy esimerkiksi vihapuheena, häirintänä sekä siinä, että romaneja ei kohdella palveluissa samalla tavalla kuin muita suomalaisia.
Euroopan neuvosto on pyrkinyt parantamaan romanien asemaa yli 50 vuoden ajan. Ministerikomitea on antanut jäsenmaille useita romanien asemaan liittyviä suosituksia, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkonut romanien ihmisoikeusloukkauksia. Euroopan neuvostolla on myös erillinen romaniasioihin keskittyvä yksikkö, joka on viimeisimmässä toimintasuunnitelmassaan nostanut yhdeksi kärkiteemaksi romanien syrjinnän kitkemisen.
Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroopan neuvoston aktiivisimmista jäsenmaista edistämään romanien oikeuksia. Suomi antaa poliittisen tukensa järjestön romanityölle sekä nostaa aihetta myös itse esille aina mahdollisuuden tullen. Lisäksi Suomi tukee romanien aseman parantamiseksi tehtävää työtä taloudellisesti, esimerkiksi myöntämällä vuosittain vapaaehtoista rahoitusta Euroopan neuvoston romaniyksikölle.
Romanien syrjinnän poistaminen on Suomen pitkäaikainen tavoite juuri sen takia, että syrjintä aiheuttaa huono-osaisuutta, kärsimystä ja pahimmassa tapauksessa saattaa yksilön hengenvaaraan. Esimerkiksi Ukrainan pakolaiskeskustelussa unohdetaan lähes aina maan iso romanivähemmistö, jonka sotaa pakenevia jäseniä on jopa kielletty nousemasta evakuointikyyteihin ennakkoluulojen takia. Ukrainassa romanien asema on ollut muutenkin muita pakolaisia hankalampi, sillä heidän on ollut vaikea tulla kohdelluksi maan sisäisinä pakolaisina sekä päästä tilapäisen majoituksen ja koulutuksen piiriin.
Ukrainan romanien tilannetta parannetaan tällä hetkellä muun muassa Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmien kautta, joiden merkittävä rahoittaja Suomi on. Viimeisen vuoden aikana Euroopan neuvoston romanityön keskiössä ovat olleet myös romaninaisten asema ja väkivallan vastainen työ, joiden vahvana tukijana Suomen edustusto tunnetaan Strasbourgissa.
Kirjoittajat: Suurlähettiläs Nina Nordström ja harjoittelija Anni Juusola, Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa.
