Ihmisoikeudet toteutuvat usein paikallistasolla

Eurooppa on risteyskohdassa, jossa on hyvä palata perusasioiden äärelle: Euroopan neuvosto on jokaisen suomalaisen perus- ja ihmisoikeuksien kivijalka. Vaikka ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja valtiot ovat niistä vastuussa, toteutuvat oikeudet usein paikallistasolla. Tämä tulee heijastumaan ensimmäiseen Euroopan neuvoston merkitystä korostavaan teemapäivään 4.5.2023 Turussa.

Ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, mutta niiden toteuttaminen tapahtuu usein paikallistasolla, kunnissa ja kaupungeissa. Kunnat ovat eturintamassa järjestämässä palveluja ja tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän jokaisen mahdollisuuksiin elää hyvää ja arvokasta elämää.

Kuntien rooli korostuu entisestään, kun ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion tila heikkenee maailmanlaajuisesti. Viime vuosikymmenen aikana useat valtiot ovat rajoittaneet muun muassa sananvapautta, kansalaistoimintaa ja vähemmistöjen oikeuksia. Myös koronapandemiaa on käytetty tekosyynä ihmisoikeuksien polkemiseen. Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näyttänyt alamäen jyrkkyyden: Sota Ukrainassa rikkoo julmalla tavalla ihmisoikeuksia. Erityisesti kärsivät jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät.

Maanosamme johtava ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto on tuominnut Venäjän hyökkäyksen ja erottanut maan jäsenistöstään. Samalla Euroopan neuvosto tukee Ukrainan yhteiskuntaa sodan keskellä ja suunnittelee uuden huippukokouksen järjestämistä 18 vuoden tauon jälkeen. 46 jäsenmaan on kokoonnuttava yhteen ja muistettava, kuinka Euroopan neuvosto perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 osana rauhanprojektia. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio halutaan nostaa uudelleen keskiöön.

Euroopan tulevaisuuteen voi vaikuttaa kuitenkin myös paikallistasolla. Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 47 000 ukrainalaista alkuvuoteen 2023 mennessä. Moni heistä tarvitsee apua, jota paikalliset viranomaiset ja tavalliset kuntalaiset osaavat parhaiten antaa. Kunnat tukevat Ukrainaa myös esimerkiksi lahjoituksilla ja jatkamalla ystävyyskaupunkitoimintaa – Oulun ja Odessan, Tampereen ja Kiovan sekä Lahden ja Zaporozjen kaupunkien välillä on vaalittu yhteistyötä jo kymmenien vuosien ajan.

Kaikkiaan sota, pandemia ja autoritääristen voimien vahvistuminen osoittavat, että demokraattisten valtioiden resilienssiä, eli kykyä sietää ja vastata kriiseihin, tulee vahvistaa. Äkillinen häiriötilanne ei saa horjuttaa yhteiskuntiemme peruspilareita, Euroopan neuvoston ydinarvoja: ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Käytännössä resilienssiä parannetaan varautumalla niin väestön suojelemiseen suuronnettomuudelta tai aseelliselta konfliktilta kuin etsimällä keinoja, joilla vastata verkossa leviävään disinformaatioon tai yhteiskuntien eriarvoisuuden lisääntymiseen. Lopullinen vastuu ihmisoikeuksista on aina valtiolla, mutta usein ratkaisut löytyvät läheltä ihmistä, paikallisesti kunnissa ja kaupungeissa. Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivä 4.5.2023 herättelee ja syventää keskustelua tästä paikallistason avainasemasta suomalaisen yhteiskunnan resilienssin vahvistamisessa. 

Kirjoittaja:
Anni Juusola, harjoittelija Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan neuvostossa